Kymmenen vuotta samoja toiveita

Kymmenen vuotta on järjettömän pitkä aika.
Ihminen luulee kasvavansa ja muuttuvansa. Aika paljon pysyy kuitenkin ennallaan.
Aika ja elämä ympärillä on erilaista. Ja toisaalta hyvin samanlaista.

Lueskelin vanhoja tekstejäni ja kauhukseni huomasin, että olen unelmoinut samoista asioista jo kymmenen vuotta!
Elämässä on tapahtunut paljon ja monenlaista, mutta toiveeni ja unelmani ovat säilyneet ennallaan ja aika saman muotoisia.
Mitä olen tehnyt, jollen ole kulkenut kohti omia unelmiani?
Todennäköisesti jäänyt elämän jalkoihin.

Sellaista se elämä kaiketi on. Toteutumattomia unelmia ja haaveita.
Tänään toteutan yhden aikeen, jota unelmaksikin voi kutsua. Perustan blogin ja kirjoitan lämpimikseni sen, minkä haluan. Kokeilen, mitä se bloggaus on. Kymmenen vuotta sitten aioin alkaa. Teinkin blogin. Kirjoitin jopa vajaa kymmenkunta postausta, mutta en koskaan tehnyt blogista julkista. Pelkäsin, etten ole riittävän kiinnostava.
Kymmenessä vuodessa olen oppinut olemaan pelkäämättä. Ei sillä ole väliä kiinnostanko muita ihmisiä vai en. Tärkeintä on, että uskallan kokeilla.
Jos ei tee muutoksia, mikään ei muutu.